Kertomus Kadettitoverikunnan perustamisesta ja sen toiminta ensimmäiseen varsinaiseen vuosikokoukseen saakka
Syyt, jotka aiheuttivat Kadettitoverikunnan perustamisen
Elämä ja toiminta Kadettikoulussa on aina ollut kadettiupseerien mielenkiinnon esineenä. Jätettyään itse tämän opinahjon he ovat kuitenkin jättäneet osan itsestään koululle. He ovat jättäneet jälkeensä hengen ja traditiot, joita seuraava kadettipolvi on vienyt edelleen eteenpäin. Viime vuosien kuluessa oli kadettihenki vähitellen muuttunut ylevään isänmaalliseen tehtävään innoittavasta tunteesta nurkkapatriotismiksi ja pelkästään kadettiupseerin alleviivaamiseksi samalla, kun traditioihin liitettiin kaikenlaisia yksilön vapautta ja inhimillisiä tunteita loukkaavia lisiä.
Tämän kadettiupseerit surukseen havaitsivat. Kun koulun sisäpuolella tapahtunut mitään uudistuksia, päättivät he entisinä kadetteina, joilta kadettihenki ja traditiot olivat jääneet perintänä, ryhtyä järjestelemään kadettien keskinäisiä suhteita. Ne uljaat traditiot, yhteiset salaisuudet, jotka olivat peräisin aina Haapaniemen ja Haminan ajoilta, olivat jollain tavoin pönkitettävä ja niitä valvottava, sillä armeijan muiden upseerien ja osaksi siviiliväestönkin keskuudessa liikkui kaikenlaisia epämiellyttäviä huhuja (eikä aivan perättömiäkään) tavoista, joilla vanhempi luokka kohteli nuorempia.
Juuri upseereiksi korotetun kadettikurssin kadettivääpeli, vänrikki Rytkönen teki aloitteen. Hänelläkin oli lähinnä ollut tilaisuus seurata olojen kehitystä kadettikoulussa. Hän herätti ajatuksen kadettien keskeisen Kadettitoverikunnan perustamisesta ja laati sille sääntöehdotuksen. Yhdessä Kadettikunnan puheenjohtajan, kapt. Fräningin kanssa hän esitti asian koulun johtajalle, eversti Hjelmmanille, joka antoi asialle lämpimän kannatuksensa ja kutsui kadetit koolle perustavaan kokoukseen.
Perustava kokous 24.4.1925 Kadettikoululla Munkkiniemessä
Paitsi kadetteja oli kokouksessa läsnä jääkärimajuri Heinrichs, kapt. Fräning, kapt. Veijolaa, kapt. Valkama, ltn. Laine, ltn. Alfthan ja vänr. Rytkönen.
Koulun johtaja, eversti Hjelmman, selosti miksi kadetit oli kutsuttu koolle ja lausui havainneensa, että kadettikoulussa moni asia kaipasi korjaamista vanhemman ja nuoremman luokan välisissä suhteissa, traditioitten käytössä ja kadettihengen ymmärtämisessä. Hengen, joiden läpitunkemia miehiä ja heidän tekojaan varsinkin vuosisadan 10-luvulla, venäläisenä sortoaikana, hän esimerkkinä mainitsi. Lisäksi hän huomautti oppilasaineksen muuttumisesta, nuoremman luokan ollessa reserviupseereja, tuli tapojen ja käyttäytymisen heitä kohtaan olla hiotumpaa ja arvokkaampaa. Kehotettuaan kokousta valitsemaan puheenjohtajan, joksi kokous valitsi kapteeni Fräningin, hän poistui tilaisuudesta.
Vänrikki Rytkönen esitti ne syyt, joiden nojalla kadettiupseerit pitivät Kadettitoverikunnan perustamista tarpeellisena sekä selosti millaiseksi hän oli suunnitellut Kadettitoverikunnan ja sen toiminnan. Jääkärimajuri Heinrichs piti lyhyen esitelmän Haapaniemen ja Haminan kadettikoulun traditioista ja hengestä, joita hän entisenä kadettikomppanian päällikkönä ja kadettien lämpimänä ystävänä erikoisesti tätä varten oli tutkinut. Kapt. Valkama selosti kadettiupseerien käsitystä kadettihengestä ja traditioista.
Tämän jälkeen päätettiin yksimielisesti perustaa Kadettitoverikunta.
Vänr. Rytkönen esitti sääntöehdotuksensa, joka pienin muutoksin hyväksyttiin. Vanhemman luokan kadeteista valittiin väliaikainen johtokunta: puheenjohtajaksi kadettivääpeli Reponen, vakinaisiksi jäseniksi kad.kers. Knuutila, kad.alik. Viitanen, kadetit Karlsson ja Virkkunen, varalle kad.alik. Kervinen sekä kadetti Puhakka.
Kadettitoverikunnan toiminnan aloittaminen
Kad.alik. Terä esitti toverikunnan säännöt koulun johtajalle vahvistetavaksi, mutta koulun johtaja palautti ne vuosikokouksessa käsiteltäviksi esittäen niihin muutamia lisäyksiä.
Mitään varsinaista toimintaa ei alussa ollut, sillä tenttikausi alkoi ja v.a. johtokunta ollen kokoonpantu vanhemmista kadeteista oli niin kiinni lopputenteissään, että se tyytyi vain kutsumaan koolle 17.5.1925 väliaikaisen vuosikokouksen, jossa se luopui virastaan.
Nuoremman kurssin kadeteista valittiin uusi johtokunta: puheenjohtajaksi kad.alik. Terä, vakinaisiksi jäseniksi kad.alik. Kukkonen, kad.alik. Räsänen sekä kadetit Järvi ja Iivonen, varalle kadetti Susi ja merikadetti Launis.
Uuden johtokunnan tehtäväksi jäi kutsua koolle varsinainen vuosikokous myöhemmin tenttiajan päätyttyä ja käynnistää toiminta.